Ei tullut tästä blogista hääblogia, vaikka niin keväällä ounastelin. Koneen äärellä ei paljon ehditty istua, kun juostiin ympäriinsä asioita hoitelemassa. Vaikka välillä tuntui epätoivoiselta, niin oli se sen arvoista.

Lupasimme olla toistemme tukena ikuisesti, astuimme kappelista ulos ukkosen jyrinään vieraiden heitellessä päällemme koivunlehtiä, vietimme ihanat juhlat rakkaimpiemme kanssa, itkimme ja nauroimme, ja nyt muistelemme ihanaa päivää kuvien ja videoiden muodossa lähes päivittäin.

Puolet kutsukorteista valmiina :)

Askartelin meille koivunrisuista nimikirjaimet ja sydämen. Nämä roikkuivat yläpuolellamme hääkaaressa.

Teimme myös J:n kanssa opastekyltit. Näistä piti tulla koivunlehdet, mutta laiskuus iski emmekä jaksaneet sahailla sahalaitakuviota lehden reunaan. :)

Niin, tästä jo voi ehkä arvata että teemana häissä oli koivu ja vaaleanvihreä. :)

Kappeli ja juhlapaikka olivat samassa pihassa, joten emme tarvinneet hääautoa kappelista poistumiseen.
Tulimme siis tällä hienolla biilillä kotoa kappeliin.
(Kuvaaja Hanne Crozier)

Lapsemme kävelivät kappeliin ensin, Suojelusenkelin tahdissa.
(Kuvaaja Hanne Crozier)

Äitini ompelema sormustyyny. <3
Mico toimi sormuspoikana ja oli tehtävästä tietysti innoissaan. :)
(Kuvaaja Hanne Crozier)

Morsiuspari, kaasot, bestmanit ja morsiustytöt poistumassa kappelista.
(Kuvaaja Hanne Crozier)

Miisa juhlatunnelmissa
(Kuvaaja Hanne Crozier)

Pöydillä oli kynttilät koivukiekkojen päällä, menu-ohjelma -kortit, tuohesta tehdyt servettirenkaat ja hieman murattia.

Karkkipöydältä sai napostella makeaa samalla kun kirjoitteli vieraskirjaan tai lueskeli valokuva-albumia.
(Kuvaaja Hanne Crozier)

Morsiusparin pöytä.
(Kuvaaja Hanne Crozier)

Kakut, NAM!
(KuvaajaHanne Crozier)

Bändin kanssa oli yllättävän vaikea laulaa, kun on tottunut vain karaoketaustoihin. ;)