Täällä sitä istutaan toista päivää koulussa. Käännösstrategiat, relevanssit, adekvaattisuudet ja ekvivalenssit vaan lentelee.

Micolla on mennyt hoidossa hienosti. Molempina päivinä on vain antanut äidille lähtöhalin ja vilkuttanut iloisesti. :) Tänään ei meinannut edes malttaa antaa halia kun piti heti päästä leikkimään kavereiden kanssa...nyyh, äidin vauva.

Kotona on vähän ristiriitaista, kun tietysti haluan olla Micon kanssa koko illan, mutta kun läksyjäkin tulee ihan kiitettävästi, niin missäs välissä ne sitten tekisi. Ja kun aamulla herätään niin paljon aikaisemmin kuin mihin ollaan totuttu, niin tekisi mieli mennä nukkumaan samaan aikaan Micon kanssa. Eilen illalla itkua pidättäen yritin vääntää kääntämisen läksyjä kun Mico oli mennyt nukkumaan. Siinä vaiheessa ei päähän mahtunut yhtä ainutta strategiaa, joten luovutin tunnin kuluttua. Kai tähänkin tottuu..